Netlibris-verkkolehti 9, marraskuu 2002

Silja valittiin koulun Aleksisi Kivi –juhlassa vuoden Juhaniksi! ”Olen aivan kuin Juhani, sillä minunkin mielestäni kannattaa nauttia ja innostua elämän pienistäkin asioista", Silja sanoo.

Näistä teemoista keskusteltiin:

Venlaa kosimassa

Kivi verkossa
Munkkiniemen yhteiskoulu ja
Torpparinmäen koulu, 9.lk.
Helsinki

Torpparinmäessä ja Munkkiniemessä tutustuttiin Aleksis Kiven elämään ja tuotantoon syksyllä 2002. Verkossa päätettiin keskustella Seitsemän veljeksen kolmesta luvusta sekä Kiven runoista. Opettajat valitsivat Seitsemästä veljeksestä keskusteltavaksi luvut, joissa kositaan Venlaa, opiskellaan lukkarin koulussa ja ollaan Hiidenkivellä.

Seitsemästä veljeksestä kehkeytyikin vilkas keskustelu! Veljesten kohtalot ja tempaukset herättivät 9-luokkalaiset ihmettelemään ja pohtimaan. Välillä veljeksiä säälittiin ja ymmärrettiin, välillä heidän toimiaan moitittiin tai hämmästeltiin. Kylmäksi romaani ei jättänyt ketään. Verkkoon kirjoitetut 270 viestiä osoittavat, että Kiven tuotannosta kyllä löytyy pohdittavaa peruskoululaiselle.

Otteita oppilaiden verkkokeskustelusta

Oli kyllä aika erikoista, että veljeksille tuli edes päähän tällainen idea kosia samaa tyttöä. Hanke kertoo, että veljekset ajattelevat myös toisiaan ja voivat jakaa keskenään kaiken, myös rakkauden kohteen. Veljekset suhtautuvat avioliittoon kunnioittaen, jos he kaikki ovat valmiita rakastamaan ja kunnioittamaan Venlaa. (Ote Ilkan puheenvuorosta)

Tuossahan sen sitten näkee, miten käy, jos ei käy koulua tai jos ei ole vanhempia.

Veljeksistä nousee esiin ihan selvästi Juhani. Juhani on pomo, vaikka ei välttämättä parhain mahdollinen. Se pomottaa muita vain temperamenttisuutensa takia. (Ote Siljan puheenvuorosta)

Minusta tuntuu, että veljekset olivat vakavissaan, tai pikemminkin he eivät tienneet lainkaan miten suhtautua siihen (kosintaan). En ole sitä mieltä, että veljekset ovat suoranaisesti tyhmiä. Kyllä mitä olen pannut merkille, niin "normaaleissakin" kosinnoissa miehellä voi mennä vähän sormi suuhun. Rakkaus ei ole mikään yksinkertainen asia, eikä ole ihmekään, jos veljekset eivät osaa suhtautua siihen oikein. (Ote Annan puheenvuorosta)

Lukkarin koulussa

Veljekset ovat jo ehkä hieman liian vanhoja kouluun. Lukkari taitaa pitää veljeksiä aika puupäisinä, minkä todenmukaisuus onkin siten eri asia... Veljekset vaikuttavat niin huolettomilta, että heidän elämäntapaansa alkaa ihan kadehtia. Mitä mieltä olette uskonnon vaikutuksesta veljesten toimiin ja puheisiin? (Ote Annan puheenvuorosta)

Anna: Mielestäni uskonto vaikuttaa todella paljon veljesten toimintaan. Vaikka he eivät aina käyttäydykään oikein, aina joku pelko on, että Jumala rankaisee heitä. Ihan hienoa, että veljekset toimivat niin kuin tahtovat, elävät villeinä ja vapaina. Olen saanut sellaisen käsityksen, että jokaisella veljeksellä on aika tarkka käsitys, mikä on oikein ja väärin. Siis vaikka joku toimisikin tyhmästi, aina joku huomauttaa tai hän itse katuu tekoaan.

Se kohta tässä 3.luvussa, jossa Aapo kertoo sen tarinan niistä kahdesta nuoresta ja isästä, joka lopulta tappoi heidät, on mielestäni tähän asti kiinnostavin. Teksti jotenkin poikkeaa muusta kirjan tyylistä, siis positiivisesti. Mitä ajatuksia se kohta herätti teissä muissa? (Ote Even puheenvuorosta)

Lukkari on oikeasti tosi ääliö eikä sen ankara opetus auta ollenkaan, ei se ole yhtään oleellista!
Anna: Mun mielestä uskonnolla on aika pinnallinen vaikutus... Onhan noi uskovaisia, mutta ne silti kiroilee aika paljon kiihkouskovaisiksi! (Perkele!)
Eve: Munkin mielestä se tarina oli kiinnostava. Se muistutti jotenkin Romeo ja Juliaa! Se oli aika raju tarina verrattuna muihin kirjan tarinoihin (ainakin tähän mennessä...) (Ote Siljan puheenvuorosta)

Vaikka veljekset ovat hunsvotteja niin silti he arvostavat elämää ja Jumalaa. Veljekset mahtailevat monilla eri asioilla esim. montako tukkapöllöä. Kolmas kappale oli parempi kuin aluksi luulin. Vaikka veljekset ovat rasavillejä he kuitenkin pyrkivät pääsemään yhteiseen päämäärään. Tavallaan veljekset ovat yksi iso henkilö. Veljekset pitävät sanasodista ainakin siltä näyttää. Koska he kokoajan ovat sanallisissa yhteenotoissa muiden kyläläisten kanssa. Ensimmäisessä luvussa huomaa, etteivät he pelkää muita ihmisiä. Veljekset uskovat moniin eri asioihin. Varsinkin hengellisiin asioihin. (Ote Maxin puheenvuorosta)

Ihan selvä kostoisku. Nehän matki koko karhun- ja häräntappohomman Taula Matilta. Taula Matti on niitten idoli. Oikeasti Taula Matti ei edes varmaan ole tappanut karhua. Hän vain yritti näytellä pojille kuinka hyvä oli ja kertoi vain tarinaa. (Ote Harrin puheenvuorosta)

Olen Harrin kanssa samaa mieltä Taula-Matista. Minusta Taula-Matti taisi lisäillä tarinaansa joitain "mehukkaita yksityiskohtia". Hän vaikutti sellaiselta tyypiltä, joka voisi hyvinkin olla veljesten "idoli", kuten Harri taisikin jo mainita.

Ryyppääminen näytti olleen aika tärkeä osa metsästysretkeä. Ehkä sillä oli jotain osuutta siihen, ettei ahma kaatunut kahdella ensimmäisellä yrityksellä ( mikäli muistan kohdan oikein ). Olikohan Kivi täysin vakavissaan kirjoittaessaan härkäkohtausta. (Ote Annan puheenvuorosta)

Metsämiehen laulu

Runon kertoja pitää metsää mahtavana ja raikkaana tosimiehen paikkana. Kertoja pitää itseäänkin mahtavana ja vahvana. Hän siis kuvittelee, että metsä on juuri sopiva hänen kaltaiselleen miehelle.

Runon minän käsitys luonnosta vastaa muuten aika lailla omaa käsitystämme, paitsi se ei ehkä kuitenkaan ole enää ns. "tosimiehen" paikka. Hänen käsityksensä itsestään on myös melko samanlainen kuin meillä. (Kommentin kirjoittivat Kalle, Ville K. ja Ilkka)

Laulu on minusta erittäin suomalaisuutta korostava ja Suomen maata kaunistava ja silloin kyllä oli ihan asiallista olla ylpeä siitä. Silloinhan Suomi oli kokoajan uhanalaisena ja itsenäisyydestä taisteltiin kokoajan. Ehkä metsämiehen laulu on vähän propagandaa sisältävä, mutta Kivi ei varmasti kirjoittanut sitä sen takia. (Ville T.)

Runo on yltiöromantisoitu käsitys suomesta. Ehkä se vastaa/on vastannut suomen hyviä puolia. Ehkäpä runon tarkoitus on ollut myös nostaa suomalaisten identiteettiä. On kumminkin mielenkiintoista että runossa ei mainita lainkaan ihmisiä. Suomen maahan ei siis liitetä lainkaan ihmisiä tai ehkäpä ihmisten mukaan tuominen ei olisi suomikuvaa parantanut...
(Hermanni ja Kari)

Runon kertoja rakastaa selvästi kotimaatansa, Suomea. Hän haluaa tuoda ilmi kaikki hyvät puolet ja ihanat asiat. Ja senkin, miten suomalaiset joskus sankarillisesti puolustivat isänmaataan. Ja lunastivat sen meille. Runossa on kerrottu kaikki Suomen perusasiat kauniisti, tosin maamme on muuttunut sadassa vuodessa aika paljon. Kuitenkin se sama, peruskäsitys kauniista Suomesta on säilynyt samana. Onneksi aika ei ole kulkenut niin nopeasti... (Eve)

Takaisin