Saarijärven Paavo
Kumi-Tarzanit, 4. lk.
Kitisenrannan koulu, Sodankylä
 

Runo Saarijärven Paavosta ja sen tulkinta.

 
1/2004

Netlibris toimii
 

Saarijärven salomailla asui tilallansa hallaisella Paavo.
Perkas, hoiti ahkerasti maataan. Mutta jumalalta kasvun toivoi.
Vaimoineen ja lapsineen siinä niukkaa leipäänsä söi hiess' otsan,
Ojat kaivoi, kynti tuon kylvi. Saapui kevät nietos suli mailta, Myötänsä vei puolet ohrahista. Suvi saapui, raekuuro kulki, Kaatoi maahan puolet tähkäpäistä , Saapui syksy, kaikki ryösti halla. tukkaa riistäin Paavon vaimo lausui: "Paavo parka kovan onnen lapsi, Sauvaan tartu, Herra meidät hylkäs."

Miero raskas, raskahampi nälkä. Vaimon käteen tarttuin Paavo lausui: "Koettaa, mut eipä hylkää Herra. Pane leipään puolet petäjäistä, Kaksin verroin minä ojaa kaivan, Mutta jumalalta kasvun toivon." Pantiin leipään puolet petäjästä, Kaksin verroin ojaa kaivoi Paavo, lampaat myi ja siement' osti, kylvi, saapui kevät , nietos tuli mailta, mut' ei ohria vesi vienyt; Suvi saapui, raekuuro kulki, kaatoi maahaan puolet tähkäpäistä; saapui syksy, kaikki ryösti halla.

 

 

Rintoihinsa lyöden vaimo lausui: "Paavo parka, kovan onnen lapsi, kuollaan pois, jo Herra meidät hylkäs, raskas kuolo, elo raskahampi." Vaimon käteen tarttuin Paavo lausui: "Koettaa mut eipä hylkää herra. Pane toinen verta petajäistä, ojat kahta suuremmat ma kaivan, mutta jumalalta kasvun toivon." Pantiin toinen verta petäjäistä, kahta suuremmat loi ojat Paavo, Karjan myi ja siement osti, kylvi, saapui kevät , nietos tuli mailta, mut` ei ohria vesi vienyt; Suvi saapui, raekuuro kulki, mut ei kaatunutkaan kaunis olki, saapui syksy halla kultaviljan koskematta korjaajalle säästi.

Silloin Paavo polvistuen lausui: "Koettaa, mut eipä hylkää Herra." Mutta miehellensä virkkoi vaimo: "Paavo, Paavo, riepull ota sirppi; Nytpä meillä alkaa ilon päivät. Syrjähän nyt petäjäinen silkko rukihisen, nyt ma leivän leivon." Vaimoon käteen tarttuin Paavo lausui: Vaimo vaimo, sit` ei kuri kaada , Veljeään ken hädässä ei hylkää. Pane leipään puolet petäjäistä, veihän naapurimme touon halla.

Tulkinta

Runon ajan kesto oli n.2 vuotta. Paavon vaimon mielestä he eivät selvinneet ja jumala oli hylännyt heidät. Paavon vaimo oli helposti luovuttava. Paavo uskoi että jumala ei ole hylännyt heitä, ja hän uskoi että leipä riittää kaikille. Paavolla oli vaikeuksia viljan kasvatuksessa ja raha ja ruoka ei riitä. Heidän avioliitto ei ollut onnellinen. Puolet vei halla viljasta, toisen vei raekuuro. Vaimon mielestä elo oli raskaampaa kuin kuolema. Nykyajan ”Paavolla” olisi aika samanlaisia ongelmia kuin Saarijärven Paavolla: työttömyys, köyhyys, asuntopula, alkoholismi, lääkäripulat, vaikeat sairaudet, liian korkeat hinnat vakuutuksissa, liian vähän vankiloita, liian paljon nuorisorikollisia, liian kaukana nuorisovankilat, liian paljon rattijuoppoja, liian lepsut oikeuspäätökset, liian paljon huumeita, liikaa tupakan polttoa ja liian paljon salametsästystä. Jotkut suomalaiset ovat Paavon kaltaisia. Eli sinnikkäitä eivät anna periksi. esim. voiton tahtoa urheilu kilpailuissa.

Netlibris toimii -sivulle
Paluu etusivulle

Netlibris