Viikate-yhtye Ratamo, 15 v. Eskolanmäen koulu Kouvola   Rautavaaralta ja Helismaalta lainaava synkkä kouvolalaisduo on ollut kasassa jo useamman vuoden. Löytyy joululevyä ja lyhyttä EPtä, vain vinyyleinä saatavilla olevia julkaisuja ja uusimmasta levystä on kasettikin.     1/2004 Tarjottimella   Suomalaisuus on, ellei ihan se punainen lanka, niin yksi pääpiirteistä. Monista lauluista löytyy vanhakantaisia suomalaisia symboleita. Nuori mies nimetön -kappaleessa lauletaan urkujen raikaamisesta ja kauempaa kuuluvan laulujoutsenen äänestä. Uusimman levyn eräässä kappaleessa taasen vaipuu piispa Ahdin, tuon muinaisen suomalaisen jumalan, valtakuntaan. Pientä Kalevalan painoa voi löytää kyisestä pellosta. Tämän lisäksi esimerkiksi vuonna 2002 ilmestyneen levytyksen nimeksi on eksynyt Kaajärven rannat. Kaajärvi ja sen rannat saattaa etsivä löytää Kouvolan naapurikunnasta, Jaalasta.     Viikate-yhtyeen sivuilla voi vierailla osoitteessa www.viikate.com Suomalaisen vuoden kauneutta ei suinkaan olla saatettu unhoittaa. Pohjoistuulen pauhatessa on hyvä tilittää, ettei ”hankia moisia nähty ei olla seuduilla näil’ vuoskymmeniin”. Havujen tuoksu ja jouluiset ruuat tanssahtelevat samassa tahdissa suksien sivakoinnin kanssa, eikä seassa oleva syksyjen lehtien alle hautautunut ruumiskaan aiheuta sen suurempaa hämmennystä. Mitä nyt, kunhan vaan saisi sen piilohon. Lastenrallatuksetkaan eivät saa armoa Viikatteen sivallukselta, vaan västäräkki saa väsyä hutunkeittelemiseensä ja keinu jäädä alakuloisesti heilumaan yksikseen. Ja aivan turhaa siihen saunan perukalle lojumaan jääneeseen vihtaankaan nyt mennä koskemaan. Musiikin tyylin ollessa matalaa ja melankolista, ei liene mikään suurenmoinen yllätys, että muutamat kappaleet ovat saaneet seuraksensa lähinnä mustavalkoisen musiikkivideon. Tahi tuonifilmin, mikäli tahtoo käyttää herrain Viikatteen nimitystä. Vanhojen Suomi-filmien tunnelmaa herätellään, arvostelevasta tahosta riippuen, enemmän tai vähemmän onnistuneesti, mutta kuitenkin Viikatteelle ominaisesti. Paria astetta tummempaa on meno. Tarkoittaen hilpeää ja pirteää, luonnollisestikin. Vähäeleiset ja -puheiset miekkoset patsastelevat puutarhassa ja talossa, mulkoilevat ilkiän näköisinä, naukkailevat viinaksia, vietettävät tuota kaunista pian saapuvaa vuoden synkintä juhlaa, pilaavat hauskoja iltamia, sekä jopa hieman soittavatkin. Vaikka löytyisikin uusimmalta levyltä Mötorheadin Iron Horse / Born To Loose –kappaleesta suomennettu uusintaversio, niin männynsuovan haju on saatu syövytettyä siihenkin. Viikate pitää suomalaisuuteen oleellisesti liitetyn alakulon soittamisen taidon otteessaan. On kylymä. Paluu Tarjottimelle Paluu etusivulle