Pohjoisen ylistys auringolle Kitisenrannan Matildat Sodankylä Kaamos on vihdoin päättynyt. On aika runoilla auringon kunniaksi.     1/2004 Verkkoon jäänyttä   Aamulla, kun katsoin Ulos Riemastuin, sillä Ilma oli Niin Kirkas, että Oikein häikäisi. Mikko Kallatsa Aamulla mietin Uskoisinko aurinkoon Raotin verhoa Ihmeellistä! Niin se loisti Kaamos on väistynyt Onnellista Anna Halvari             Aamulla Uskalsin Raottaa Ikkunaa Näin Kuitenkin Oikein AURINKO!!! Pauliina Melamies   Aina innoissani Ulos Ryntään. Ikkunasta Nähnyt olin Korkealla Oikean, auringon. Ville Lindholm   Aurinko on keskikokoinen tähti, mutta silti paljon maapalloa suurempi. Se ei näy talvella koska pohjoinen pallonpuolisko näyttää silloin poispäin auringosta. Kesällä aurinko paistaa yölläkin. Aurinko lähettää ympärilleen haitallista ultraviolettisäteilyä. Siltä voi suojautua käyttämällä aurinkolaseja tai lippalakkeja. Tänään 3.2.2004 aurinko nousi 9.19 ja laskee 15.37 täällä Sodankylässä. Atte U, Ville L   Aurinko on poissa, on pimeää. Iloa, surua, en mitään nää. Kuvittelen miten sen takaisin toisi ja miten se taivaalla loistaa voisi. Sen kimallus vedessä ja lehtien päällä, ehkä talvella lumessa tai kirkaalla jäällä. Minä yksin suren: minne vie, rakkaan aurinkoni tie? Kauas kylmään maailmaan, lähettämään valoaan. Sinne missä ei toivo elä, sodassa, nälässä nähdään vielä, kuinka aurinko taas hädän voittaa, kuinka uusi elämä meille koittaa. En enää sure, tiedän sen, kun se muualla pelastaa ihmisen. Vihdoin kuulen: nauru soi, kun taas nousee aamun koi. Vaikka monta katoaa elämää, vaikka ihmiset kuolevat, aurinko jää. Tiina Karppinen Paluu Verkkoon jäänyttä -palstalle Paluu etusivulle     Aamulla arvelin Uskaltaisinko kurkistaa ikkunasta ulos Raotin hieman verhoa Ihmettelin hetkisen Näin kirkkaan auringon säteen Kurkotteleven aina vain korkeammalle Onnesta mykistyin Laura Harju