|
Näin kaikki alkoi:
Eräänä aurinkoisena aamuna isä lähti tavalliseen tapaansa
hakemaan vettä kaivolta. Hän rupesi veivaamaan sankoa
ylöspäin…Mutta sangon mukana ei tullutkaan vain vettä… Sen
mukana tuli myös maatilan vanhan omistajan poika, joka oli
pari kesää sitten pudonnut kaivoon. Vanha omistaja luuli
poikansa jo kuolleen, ja täten myi tilansa.
Yht’äkkiä poika avasi silmänsä ja kurotti kätensä kaivon
reunaan. Isä säikähti ja huusi: ”Poika elää!” Poika oli
kasvoiltaan kalpea ja vartaloltaan laiha. Isä lähti
juoksemaan, mutta poika kiipesi kaivosta ja lähti ajamaan
häntä takaa. Isä juoksi minkä jaloistaan pääsi, mutta poika
tavoitti hänet. Poika kosketti häntä ja isä muuttui
tuhkaksi. Yht’äkkiä kaikki pimeni ja muuttui sumeaksi. Oli
kuin yö ja peitto maan päällä.
Tuhka muuttui takaisin isän ruumiiksi, mutta hänen
sielunsa oli kadonnut. Kaikki muuttui taas valoisaksi. Isä
lähti kulkemaan metsää kohti, ja katosi pian sen pimeyteen.
Äiti luuli isän menneen kaupungille ja lähti itse hakemaan
vettä kaivosta. Tyttäret katsoivat ikkunasta, kun äiti haki
vettä. He näkivät, että äidille tapahtui sama kuin isälle.
Äitikin lähti kulkemaan metsää kohti.
Tytöt pelästyivät ja soittivat poliisille. Konstaapeli ei
kumminkaan uskonut tyttöjen tarinaa. Tytöt valjastivat
koiransa, ja lähtivät seuraamaan äitinsä ruumista. Kun he
saapuivat keskelle metsää, koira pääsi irti valjaistaan.
Koira juoksi paikkaan jossa oli aivan samanlainen kaivo kun
heidän pihassaan. Siellä oli opettaja, äiti ja isä,
kirkkoherra, seppä, poliisi ja talonmies. Kaikki olivat
pelkkiä ruumiita. Koira juoksi haukkuen ja muristen
riivattujen ihmisten luokse. Seppä äkkäsi koiran ja
ruumiit piirittivät sen. Koira tapettiin ja sekin muuttui
ruumiiksi.
Koira lähti juoksemaan tyttöjä kohti, jotka olivat puskassa
niin peloissaan, etteivät kyenneet liikkumaan. Kaikki
ruumiit lähtivät kulkemaan tyttöjä päin. Tytöt kiljuivat ja
juuri kun opettaja koski heihin ja he luulivat muuttuvansa
hulluiksi, he säpsähtivät hereille.
Äiti seisoi heidän sänkynsä edessä, ja koira nuoli heidän
naamaa. Kaikki oli taas normaalisti. Mutta kaivo seisoi yhä
heidän pihallaan. Kun tytöt lähtivät aamupalalle, isä ei
ollutkaan tavalliseen tapaansa pöydässä lukemassa lehteä.
”Missä isä?” tytöt kysyivät. ”Hän on hakemassa vettä
kaivolta.” äiti vastasi.
”IIIK!!!”
|
