|
Olipa kerran etana, joka ei osannut lukea. Hänellä oli tänään
syntymäpäivä, ja hän sai paljon lahjoja. Yksi paketti oli
aivan oudon näköinen. Se oli jotain neliskulmaista. Hän repi
paperin auki ja siellä oli hieno ja kovakantinen kirja. Hän
piti muuten lahjasta, mutta hän ei osannut lukea. Hän näytti
sitä vanhemmilleen ja he alkoivat lukea kirjaa ääneen.
Hän piti kirjasta niin kovasti, että hän halusi, että hänen
vanhempansa lukisivat sitä yhä uudelleen ja uudelleen. Hän
muisti jo kirjan juonen ulkoa, mutta hän halusi vain, että
sitä luetaan lisää ja lisää. Hänen vanhemmillaan ei kuitenkaan
ollut aina aikaa, joten hän halusi oppia itse lukemaan.
Eräänä päivänä hän koitti saada kirjaimista selvää ja
sitten hän tavasi sanan O-li-pa ker-ran…… Ja sitten hän alkoi
vain lukemaan enemmän ja enemmän. Kohta hän oli jo lukenut
koko kirjan läpi.. Hän pyysi vanhempiansa ostamaan hänelle
uusia kirjoja. Hetken päästä hän luki kirjoja omille
vanhemmilleen. He olivat kovin ylpeitä hänestä.
Kun hän kasvoi isoksi hän rupesi itse kirjoittamaan kirjoja
ja hänestä tuli kuuluisa kirjailija. Sen pituinen se.
|
