Kasit runoilevat Ella, Riikka ja Ilkka 8. lk. Kouvolan yhteiskoulu, Kouvola Asiakas tuolissa nuutuu Takapuoli puutuu Kampaaja - voi ihmisrukkaa Silpoo saksillaan takkuista tukkaa Ella 8. lk.     1/2004 Verkkoon jäänyttä   Kalle Kalle ihana juoksi metsään nakuna ylämäessä Poika Poika komea mutta niinkin hirveä häädit hänet pois. Karhu Metsässä kuljen näen karhunpentusen se itkee yksin Luuta Siskoni huutaa kaunista luutaa vein sen häneltä Riikka Leskinen, 8.m Aurinko Aamuinen auringonpaiste, suussa raikas maiste. Olen niin onnellinen. Etkä tiedä kuinka iloinen. Paiste mua häikäisee, valo mua valaisee. Olen niin onnellinen. Etkä tiedä kuinka iloinen. Oi aurinkoni, minun aivan omani. Olen niin onnellinen. Etkä tiedä kuinka iloinen. Riikka Leskinen 8.m Yksitoista on matkaajan määrä Talvi kuin valkoinen verho. Metsä kuin seikkailujen maa. Kaksi on matkaajan määrää. Seikkailu siellä asustaa. Vuoret kuin esteet suuret. Järvi kuin velhon peili. Lumivaippa kuin peikon räkä. Suuret suot, kuin silmä örkin mätä. Nämä neljä on matkaajan määrää. Seikkailu siellä asustaa. Linnunpesä kuin lohikäärmeen kolo. Katkennut oksa, kuin peikon selkä polo. Kaksi on matkaajan määrää. Seikkailu siellä asustaa. Kivet kuin jättiläisen luomet. Havunneulaset kuin haltian miekat suuret. Korvissasi tuulen kutsun kuulet. Kolme on matkaajan määrää. Seikkailu siellä asustaa. On maailmamme seikkailu suuri. Kuin meidän ikionnen juuri. Matkaaja seikkailee minne vaan. Kiertää reppunsa kanssa metsät ja haat. Siispä yksitoista on matkaajan määrää. Seikkailu siellä asustaa. Seikkailu kaikissa asustaa! Ilkka. H. 8.m     Aamukasteen märkä koskettaa jalkaa Uusi päivä tästä voi jo alkaa. Minä itken omaa ystävää. Jota en kai koskaan nää. Silmät märät kuivaten, Muistelen sua kaivaten. " Minä tahtoisin päästä pois, ei mua täällä enää koskaan ois" Luoja laitathan pyyntöni kulkemaan. Kohti uutta aikaa parempaa. Älä rikki revi lyötyä, älä laiminlyö toisen pyyntöä. Älä lisää tuskaa tuskaisan. Älä tallaa maahan jalankulkijan. Sinä lähdit elämästäni niin varkain pois. Miks´ei kukaan sua sieltä takaisin tois. Kauniit kasvosi ihanat. Muistoja vain, ovat nuo hetket parhaimmat. Sanot mulle kuiskaten näin: Kyllä kaikki kääntyy parhain päin. Älä rikki revi lyötyä, älä laimin lyö toisen pyyntöä. Älä lisää tuskaa tuskaisan. Älä tallaa maahan jalankulkijan. Sinä lähdit elämästäni niin varkain pois. Miksei kukaan sua sieltä takaisin tois. Oi isä anna selkääni silkkisiivet, jotta lentää voisin kauemmin. Vihollinen: Älä Katkaise niitä milloinkaan. Haluan vain toista koskettaa. Lentäen liidän aikaan parempaan. Rikki revityt muistot kokea uudestaan. Siipeni valkoiset lennättäköön. Mut täältä muualle tähdet tähdittäköön. Sinä tuulessa hennosti kuiskaat korvaani: Hyvästi... Ilkka H:n 8m Paluu Verkkoon jäänyttä -palstalle Paluu etusivulle