|
Jukka Parkkisen Korppi ja kumppanit –kirjassa saa nauraa, ja
paljon. Tarina kertoo eläinystävistä, joita uhkaavat monet
vaarat. Iso paha lintu tiputtaa jotain taivaalta, jonka
seurauksena kalat kuolevat ja myrkyttyvät. Minkit muuttavat
jokisaareen ja ryöstävät toisten eläinten pesät. Eläimet
ihmettelevät, että kuka tuo iso paha lintu on ja miksi
minkit muuttavat jokisaareen.
Kalevi Korppi, Supi, Piisami ja Majava, ovat keskellä
katastrofia, joka uhkaa ajaa heidät pois jokisaaresta.
Runoileva Kalevi Korppi on ollut joskus ihmisen vankina,
joten hän tietää ihmisistä enemmän kuin kukaan muu
jokisaaren eläimistä. Maailmaa kiertävä pesukarhu Supi puhuu
lapin murretta, siksi kaikki eivät aina ole perillä Supin
puheista. Piisami on arka, pelokas ja neuvokas veitikka,
joka ottaa asiat ehkä vähän raskaammin kuin muut. Tiukka,
koppava ja hyvä padon rakentaja Majava on tottunut vaara
tilanteisiin ja pesän räjäyttäjiin.
Kirjan tarkoituksena on välittää tietoa siitä, mikä on hyvä
asia luonnolle ja mikä ei. Kun metsää myrkytetään, myös
monet kalat kuolevat ja ne linnut, joiden pää ravintona ovat
kalat. Kannattaa ensin ajatella mitä myrkky tekee luonnolle
ennen kuin päättää myrkyttää sitä.
Erityisen pitkästyttävää oli lukea kirjaa ja huomata, että
samat asiat toistuvat kirjassa monta kertaa. Hyviäkin
asioita kirjassa oli. Oli jännittävää seurata asioiden
etenemistä. Kuten kuka oli iso paha lintu.
Kalevi ei ole hirveän realistinen. Minä en ainakaan ole
kuullut koskaan korpin runoilevan haukkuvan kuin koira tai
leikkivän pistoolia. Tapahtumatkin olivat joissain määrin
fiktiota. Tuskin minkeillä yleensä on johtajaa. Kirjaa saa
lukea aika paljon ennen kuin pääsee siihen sisälle. Kirja
päättyy jotenkin surullisesti, kun kaikki lähtevät omille
teilleen. Olisi luullut, että kaikki jäisivät jokisaareen,
mutta niin ei käynyt.
Kun kaipaa huumoria, niin kannattaa lukea kirja Korppi ja
kumppanit. Jos on pitänyt muista Parkkisen kirjoista,
kannattaa lukea tämäkin. Jukka Parkkiseen tutustujille:
Kirja käteen ja lukemaan!
|
