|
Seija Shemeikka on 45-vuotias kirjastonhoitaja sekä Jukolan
kirjaston johtaja Hämeenlinnasta. Pääasiassa Seija vastaa
Jukolan kirjastosta, mutta toimii myös Hämeenlinnan
kaupunginkirjaston Kirjoittajakoulun johtajana.
Joka torstai Seijan luo kaupunginkirjastoon saapuu kaksi
ryhmää, joita Seija opettaa. Ensin 11-13-vuotiaiden
ryhmä, sen jälkeen pienempien, 6-10-vuotiaiden
ryhmä. Oppilaita kirjoittajakoulussa tällä hetkellä on
yhteensä vähän alle 60, ja opettajia kolme, Seija, Pasi
Kivisaari ja Laura Friman.
Kirjastossa toimi kirjoittajapiirejä jo 1980-luvun lopussa,
mutta niistä kehittyi nykyinen kirjoittajakoulu 1990-luvun
alussa. Silloin kirjoittajakoulun toiminta tuli osaksi
taiteen perusopetusta Hämeenlinnassa. Kirjaston
kirjoittajakoulu on yksi koko maan vanhimpia ja
maineikkaimpia. Seija itse on vetänyt ryhmiä nyt viisi
vuotta, eli vuodesta 2000. Kirjoittajakoulun vetäjäksi Seija
pääsi omien sanojensa mukaan ”pitkälti sattumalta”. Häntä
pyydettiin hommaan ja Seija suostui, koska kirjoittajakoulu
kiinnosti häntä, ja Seija pitää lasten ja nuorten kanssa
työskentelystä. Seija on opiskellut teatteritiedettä ja
kirjallisuutta, se oli myös yksi tekijä, miksi
kirjoittajakoulu häntä kiinnosti.
Seija myös itse lukee ja kirjoittaa paljon. Eniten hän lukee
aikuisten kotimaista kaunokirjallisuutta. Hän lukee myös
lasten ja nuorten kirjoja sekä kuvakirjoja ja runoja. Omaa
lempikirjaansa hän ei osaa nimetä, sillä niitä on niin
monta. Silti hän tykkää paljon Jukka Itkosen runoista ja
Anton Tsehovin novelleista ja näytelmistä. Niitä Seijan
kirjahylly sisältää. Seija myös kirjoittaa. Päiväkirjaa hän
kirjoittaa lähes joka päivä. Seija rustaa myös runoja.
Seijalla on vaativa tehtävä kirjoittajakoulun ohjaajana,
hänen tehtävänsä on saada lapset ja nuoret innostumaan
kirjoittamisesta ja harrastamaan sitä. ”Yritän kehitellä
innostavia tehtäviä. Sellaisia, joita olisi mukava tehdä ja
joissa voisi kokea onnistuvansa”, Seija sanoo. Seijan
mielestä paras harjoitus on sellainen, joka kannustaa
kirjoittamaan ja vakuuttaa että kirjoittaminen on kivaa ja
antoisaa. ”Jokainen voi kehittyä kirjoittajana ja oppia
ilmaisemaan ajatuksiaan ja tuntojaan sanoin. Tämä on helppo
sanoa mutta ei aina niin helppo toteuttaa. Tähän kuitenkin
pyrin. Varmasti tärkeintä on kannustaa positiivista
asennetta ja luoda oppilaisiin innostusta ja uskoa omaan
kirjoittamiseen. Harrastamalla lukemista ja kirjoittamista
oppii kirjoittamaan”, Seija kertoo.
Seija suosittelee kirjoittajakoulua lapsille ja nuorille,
joita lukeminen ja kirjoittaminen kiinnostaa. ”Kirjallista
ilmaisua tarvitsee jokainen ja jokainen voi myös oppia sen.
Ei tarvitse tähdätä kirjailijaksi; taitava sanankäyttö on
hyvä ja hyödyllinenkin päämäärä. Sitä paitsi kirjoittaminen
on kivaa!” Näin, ytimekkäästi Seija päättää haastattelun.
Itse olen kirjoittajakoulussa nyt kolmatta vuotta, eli hyvin
olen viihtynyt. Kirjoittaminen ylipäätään on lähellä
sydäntäni, kirjoitan paljon kirjoittajakoulun
ulkopuolellakin runoja ja tarinoita.
Kirjoittaminen, on asia, jossa menestyy vain yrittämällä.
Pitää keksiä aihe, joka todella kiinnostaa, minkä tunnet ja
joka on sinulle läheinen. Ne, jotka haluaisivat
kirjailijaksi, tai pyrkivät johonkin vastaavaan, en itse
suosittele aloittamalla aiheella, josta et tiedä, mutta
kuulit siitä pari päivää sitten jonkun verran. Itse olen
huomannut, kuinka vaikeaa on kirjoittaa aiheesta, josta ei
tiedä, tai joka ei kiinnosta.
Runot ovat myös oma lajinsa, mutta ei runojenkaan
kirjoittaminen hankalaa ole. Runoileminen on niin
persoonallista, että runot eivät voi olla huonoja. Runoilija
kertoo oman näkemyksensä jostakin asiasta omalla
taiteellisella tavallaan ja se on aina kunnioitettavaa.
Suosittelen kirjoittajakoulua kaikille lapsille ja nuorille,
jotka ovat huomanneet, että kirjoittamisessa on sitä jotain,
mistä pitää. Itse päätin kirjoittajakouluun mennä
kirjoittamisintoni takia ja mukavaa siellä on. On monta
syytä, miksi suosittelen sitä, kirjoittajakoulussa tapaa
uusia ihmisiä ja tietenkin, pääsee kirjoittamaan!
|
