|
Summer ei huomannut taivaalle kertyneitä ukkospilviä.
Summerin ilo katosi yhtäkkiä ja kylmä tunne täytti hänet.
Taivaalta laskeutui pikimusta korppi, joka maahan osuessaan
alkoi muuttaa muotoaan. Summer kiljaisi ja alkoi juosta
pakoon. Juostuaan vähän matkaa hän katsoi taakseen ja näki
mustan hahmon. Hahmo otti hupun päästään ja sanoi: ” Tulin
hakemaan sinua Summer.” Summer jähmettyi kauhusta. Hahmo oli
pelätty Sergei-velho. Sergei lähestyi Summeria hitaasti ja
kohotti kätensä. Summerin päässä kaikui epätoivon kiljaisu…
Ja yhtäkkiä Summer oli suuressa salissa. Sergeitä ei näkynyt
missään. Summer näki pienen mustiin rimpsuihin puetun tytön.
”Leiki kanssani, HETI!” tyttö sanoi. ”Kuka sinä olet? Ja
miksi olet täällä?” kysyi Summer uhmakkaasti. ”Isä, tyttö
kyselee tyhmiä!” tyttö huusi tuimasti. Salin suuri ovi
aukeni naristen ja sisään astui Sergei. ”Sinun on parasta
leikkiä tyttäreni Smaragdan kanssa, tai muuten..” Sergei
sanoi ja pui nyrkkiään. ”Selvä sitten”, Summer sanoi hiljaa
ja meni Smaragdan luokse. ”No mitä leikitään?” Smaragda
sanoi, ”Minulla on aaveponeja ja goottibarbeja ja..” He
alkoivat leikkiä ja Sergei poistui paikalta.
”Olet ihan liian hiljainen, tyttö! Sinusta tulee minun
piikani!” Smaragda tiuskaisi. Summer alkoi hermostua, mutta
ei sanonut mitään. ” No, piika, puhu!!” Summerilta menivät
hermot ja hän huusi: ” Nyt minä lähden, likka!!” Smaragda
alkoi huutaa ja Sergei tuli sisään ovet paukkuen. ” Mitä
täällä tapahtuu? Miksi tyttökultani itkee?”
|