Virtuaalikeskustelu kirjailija Tuija Lehtisen kanssa Leena Mattanen  Kitisenrannan koulu, Sodankylä  Tiistaina 10.12.2002 kello 10.00 kokoontuivat Sodankylän kirjallisuuspiirit Kumi-Tarzan, Matilda, Sinuhe ja Odysseia Kitisenrannan koululle. Kyseessä oli virtuaalinen keskustelu kirjailija Tuija Lehtisen kanssa.    3/2003 Parrasvaloissa   Eläinrakas kirjailija ja kolmen (varmasti onnellisten) koirien omistaja kertoi hauskasti kirjoistaan, joista ensimmäisessä yrityksessä henkilöitä murhataan suomalaisella tavalla, koivuhalolla. Lehtinen kertoi lisäksi omasta urastaan, kirjojensa synnystä ja lopuksi saimme esittää hänelle kysymyksiä, joiden kautta selvisi monia asioita kirjoista ja kirjailijan työstä.  Kirjailija Tuija Lehtinen oli lapsena kova lukemaan ja kirjoitti mielellään alemmilla luokilla ainekirjoituksia, useimmiten satuja, mutta kun satuja ei enää saanut kirjoittaa, hän päätti että lukiosta päästyään ei ikinä enää kirjoittaisi. Tämä päätös on onneksi osoittautunut vääräksi ja olemme saaneet lukea loistavia kirjoja, joita Tuija Lehtinen onkin ehtinyt kirjoittaa n. 60. Hän alkoi opiskella matemaattisia aineita, mutta jossain vaiheessa huomasi olevansa väärällä alalla. Aluksi hän kokeili kirjoitella novelleja lehtiin, ja kun niitä haluttiin lisää, hän aloitti ensimmäisen kirjan, aikuisten romaanin Rosan talo. Silloin Kuopiossa asuva kirjailija lähetti kirjan Otavalle, jossa se otettiin vastaan vuonna 1984.  Kirja lähtee joskus alkuun ammatista, harrastuksesta tai vaikkapa yhdestä sanasta.  - Eräässä kirjassa oli tyttö, joka harrasti pesäpalloa, ja minun piti soittaa Pesäpalloliittoon, koska enhän minä ole pelannut pesäpalloa sitten kouluaikojen ja nythän niitä pesiä saattaa olla vaikka 5! Tuija Lehtinen kertoi.  Yleensä Lehtinen kirjoittaa kirjansa minä muodossa, jolloin päähenkilön ajatuksiin on helpompi päästä ja hän sanoi vielä, että päähenkilö on kirjassa tärkein.  Kirjailija kertoo lukeneensa lapsena Anni Swanin kirjoja, Anna-sarjaa ja Salaisen puutarhan. Nykyään hän lukee mielellään vapaa-aikanaan dekkareita, mutta mitään erityistä suosikkia ei ole. Kirjailijan mielestä kaikki hänen kirjansa ovat kuin omia lapsia, ja kaikki ne ovat tasa-arvoisia, yhtä rakkaita, kaikki 60 kirjaa.  Paluu Parrasvaloihin Paluu etusivulle