Kirjailija Taina Teerialho vieraili Honkajoella
Merja Sundström
Pappilan koulun ope

Honkajoen koulut saivat kaivatun kirjailijavieraan, Taina Teerialhon, kouluilleen huhtikuussa. Olimme sähköpostiyhteydessä kirjailijan kanssa useaan otteeseen ennen varsinaista vierailua. Näin saimme jo etukäteen tietää, mitä kirjailija halusi kertoa, eikä ainoastaan kertoa, vaan ohjata oppilaita kirjoittamisen saloihin. Jokaiselle koululle oli suunniteltu vähän erilainen ohjelma oppilaiden ikätasosta ja ryhmäkoostumuksesta riippuen. Hyvin suunniteltu vierailu onnistukin yli odotusten. Ei siis ihme, että vierailun jälkeen löytyi monta pikku kirjailijaa.

 

 
3/2005

Netlibris toimii
 


Suunnilleen seuraavasti vierailu sujui Pappilan koululla:

Taina Teerialho kertoi ensin omasta lapsuudestaan ja siitä, miten hänestä tuli kirjailija. Hän rakasti tarinoiden kertomista jo pienenä tyttönä. Hän kertoi myös tuotannostaan, mm. Puukaupungin Pirita -kirjasarjasta, jonka tarinat sijoittuvat Vanhan Rauman miljööseen. Hän kertoi kirjoittamiensa kirjojen ympäristöistä ja aiheista, ja ohjasi oppilaita kirjoittamaan itselle tutuista asioista ja ympäristöstä. Hän rohkaisi myös jokaista oppilasta ylipäätään kirjoittamaan. Kirjailijan tärkein väline ei ole muuten kynä, eikä edes tietokone, vaan pää. Voit kertoa tarinoita ilman kynää, mutta et ilman ajatuksia, jotka päässäsi liikkuvat.

Yhdessä sitten alettiin rakentaa tarinan kehystä keksimällä ensin oppilaiden ehdotuksista mm. päähenkilön ja mahdollisten ystävien nimiä, ulkomuotoa tai ominaisuuksia. Sen jälkeen tutkittiin kertomuksen miljöötä. Näin saatiin puitteet, jotka johdattivat yhä syvemmälle yksityiskohtaisiin tarinan osasiin. Pala palalta saatiin uutta tietoa, joka johdatti tarinaa uuteen, yllätykselliseenkin suuntaan. Eikä keksiminen ollut vaikeaa. Oppilaat kuuntelivat herkeämättä ja olivat innolla mukana tarinan rakentamisessa. Se oli kuin polun kulkemista – polun, joka haarautui yhä useampaan suuntaan, ja jossa eteen tuli yhä uusia tienviittoja. Juuri se teki tarinan rakentamisesta niin mielenkiintoista. Seuraavana päivänä oli oppilaiden kanssa hyvä jatkaa oman tarinan kasvattamista samoilla keinoilla.

Tarinan kehittämisestä siirryttiin sanojen saloihin. Huomattiin, miten sanoja voi keksiä ja yhdistellä käyttötarkoituksen ja tilanteen mukaan loputtomasti, miten uusia sanoja voi synnyttää ja kehitellä esim. yhdyssanoja. Rakennettiin yhdessä uusia sanoja oppilaiden kanssa. Mietittiin miltä sanat ja äänteet kuulostavat, miten se vaikuttaa sanojen keksimiseen, esimerkkinä mietittiin ”kirosanakirjaimia”. Huomattiin, miten sanoilla voi leikkiä. Kirjailija kertoi, miten mm. paikannimet ovat kirjoittajalle oivallista materiaalia.

Monipuolinen Teerialho on kokeillut myös ohjaajan hommia. Hän on esim. ohjannut dokumenttielokuvan ”Eetun eka auto”. Halusimme ehdottomasti koulumme Eetun kunniaksi katsoa elokuvan, mutta kaksi tuntia vilahti niin vikkelästi, ettemme ehtineet, joten kinusimme kirjailijan jättämään videon vähäksi aikaa meille. Katsoimmekin sen heti seuraavalla tunnilla tehden vielä elokuvaan liittyviä tehtäviä, jotka löytyvät sivulta www.toinensuomi.net Satakunnan opetuspaketeista.

Koska kirjailija yöpyi paikkakunnalla, oppilaat saivat koulun jälkeen käydä näyttämässä omia tekstejään hänelle ns. kirjoittajaklinikassa. Mukaansa yöpymispaikkaan Honka-Centeriin hän otti myös ison pinon oppilaiden tarinoita ja sadutustekstejä, jotka hän puhdetöikseen luki ja kannustaen kommentoi. Luonnosta kiinnostunut kirjailija oli varustautunut matkaan lintukiikarein, koska tarkoitus oli jossain vaiheessa suunnistaa myös paikkakunnan lintusoille. Aikaa lintujen bongailuun taisi jäädä perin vähän, niin antaumuksella kirjailija paneutui oppilaisiin ja heidän kirjoituksiinsa. Toivomme vielä tapaavamme lapsista, linnuista ja monesta muusta mukavasta kiinnostuneen kirjailijan, joka selvästikin näki, paitsi kiikareillaan, myös sydämellään.


 


 

 


Paluu Parrasvaloihin
Paluu etusivulle

Netlibris