|
5½. Ei mikään hääppöinen numero matikan kokeesta. Mutta ei
ollut minun vikani, kun kaverit kertoivat vasta koepäivää
edeltävänä iltana että meillä on matikan kokeet.
Sataa. Kävelen kotiin metsäpolkua pitkin. Tuntuu siltä että
olisin maailman tyhmin ihminen. Koulu ei ole muutenkaan
mennyt mitenkään erityisen hyvin. Miksen voisi olla kuin..
joku sankari?
Metsä loppuu. Tulen koti kadullemme. Metsäreitti oikaisee
paljon. Äiti ei vain tykkää että kävelen yksin synkän metsän
läpi. Lupasin äidille, että en kulkisi sieltä, mutta se oli
vale. Kuljen siellä yksin lähes päivittäin. Tuntuu että olen
maailman kamalin ihminen… Valehtelija…
Orava juoksee tien poikki. Oikeastaan se pysähtyy keskelle
tietä. Siinä se tuhisee ja nuuhkii ilmaa. Orava jaa istumaan
rauhallisesti keskelle tietä. Yhtäkkiä kulman takaa tulee
auto kovaa vauhtia. Orava ei huomaa. Juoksen oravaa kohti
kovaa niin, että se säikähtää. Hädissään se juoksee jonnekin
pusikkoon. Auto hidastaa, kun se huomaa minut. Menen tien
sivuun niin että auto pääsee jatkamaan matkaa. Sade loppuu.
Autoilija ei olisi huomannut oravaa, eikä orava olisi
huomannut autoa, ellen minä olisi juossut tielle ja
pelästyttänyt sitä. Vaaransin henkeni oravan puolesta. Äkkiä
kaikki ei enää tunnukaan niin synkältä. Olen pelastaja.
Sankari.
|