H.C. Andersen ja varjoteatteri Mari,  6.lk Rastaalan koulu, Espoo Rastaalan, Kilon ja Karamzinin Matilda-oppilaat tutustuivat ensimmäisessä jaksossaan H.C Andersenin satuihin. Saduista harjoiteltiin erilaisia esityksiä ja ne esitettiin ensimmäisenä lähiopetuspäivänä. Rastaalan koulun oppilaat halusivat tehdä varjoteatteria. Kuudesluokkalainen Mari kertoo seuraavassa varjoteatterin tekemisestä.     4/2005 Netlibris toimii   Mitä on varjoteatteri? Varjoteatteri on teatteria, joka tehdään varjon ja erilaisten hahmojen avulla. Varjoteatteri on hauska tapa tehdä erilaisia näytelmiä mm. saduista ja muista asioista. Varjoteatteri on helppo tehdä, sillä tarvitset piirtoheittimen (ei pakollinen) ja tietenkin hahmot. Ensiksi on hyvä lukea satu tai tarina, josta varjoteatterin aikoo tehdä. Kun on lukenut sadun, voi alkaa paperille suunnitella hahmoja. Kun hahmot on tehty, ne leikataan paperista taikka pahvista irti. Riippuu siitä, mihin piirrät hahmot. Kovin yksityiskohtaisesti ei kannata piirtää, sillä esim. silmät ja suut eivät näy paperin läpi, kun esitystä esitetään, joten pelkät ääriviivat riittävät. Ja sitten valmistelemaan! Valmisteluihin tarvitset vain kynän, paperia, kumin ja idean, mistä piirrät. Kun olet piirtänyt hahmot, leikkaa ne varoen irti, sillä tuskin haluat piirtää hahmoja moneen kertaan vain sen takia, koska et ole leikannut huolella? Ei hätää, sillä kunhan piirrät yksinkertaisen hahmon, se on myös helppo leikata. Hahmojen ei myöskään kannata olla liian isoja, sillä piirtoheitin tai vastaava esine, missä aiot esittää, suurentaa hahmoa jonkin verran. Minulla on kokemusta omasta takaa, sillä olen itse tehnyt varjoteatteria. Jos piirrät ihmisen, sen kannattaa olla n. 5cm pitkä, sillä piirtoheittimellä se saattaa näyttää jopa 10cm:n korkuiselta. Tee puista, pensaista ja muista esineistä mahdollisimman pieniä, sillä piirtoheitin ei ole loppuen lopuksi iso.       Omaa kokemusta Omaa kokemusta on sen verran, että olen esittänyt moniakin kertoja varjoteatteria. Teimme esityksen Rumasta Ankanpoikasesta ja se oli ihan hyvä esityksenä. Meillä oli hahmoina Ankka- perhe mihin Ruma Ankanpoikanen syntyi, itse Ruma Ankanpoikanen, kissa, kana, ja muita satuun kuuluvia henkilöitä, mutta ei kuitenkaan kaikkia, sillä esitimme vain osan sadusta Ruma Ankanpoikanen. Kissa oli hieman liian iso, joten se näytti oudolta muihin hahmoihin verrattuna. Mutta olisimme korjanneet asian, jos olisi ollut aikaa, mutta ei ollut, joten jouduimme tyytymään hieman liian isoon kissaan. Liian iso kissa ei pilannut esitystämme, sillä muuten esitys meni aivan mainiosti. Esitimme Ruman Ankanpoikasen Karamzinin koulussa lähiopetuspäivänä ja omassa koulussamme 1-2 luokkalaisille. He olivat hyvin onnessaan, kun isommat oppilaat tulivat heitä varten esittämään kolme varjoteatteriesitystä. Muut kaksi esitystä olivat Peukalo-Liisa ja Pieni Merenneito. Paluu Netlibris toimii -palstalle Paluu etusivulle