Etusivu | Pääkirjoitus | Saammeko esittäytyä? | Kirjakuulumiset
Netlibris toimii | Tarjottimella | Kotikirjastomme | Meillä kylässä | Verkkoon jäänyttä


 

 

peppikonelukup.jpg (6177 bytes)

Tomi Kontio: Keväällä isä sai siivet
Katja Kujanpää, 6.lk
Hansakallon koulu, Espoo

Takaisin


Eräänä aamuna kaksoset Tomi ja Timo näkevät kun heidän isänsä lentää puutarhakaivon läpi Austraasiaan. Ainoina silminnäkijöinä he eivät voi todistaa kummallista tapahtumaa todeksi ja poikia luullaan valehtelijoiksi tai vinksahtaneiksi. Poikia tullaan hakemaan Huostolan sisäoppilaitokseen jonka johtajattarena toimii kunnianarvoisa Raakel Vastapöksy. Huostola on täysin eristyksistä muusta maailmasta ja siellä pidetään säilössä lapsia, jotka ovat nähneet outoja asioita tai omaavat yliluonnollisia kykyjä. Tomi ja Timo saavat siellä ystäviä, joiden kanssa he alkavat suunnitella pakoa Huostalan muurien yli.

Kirjaa lukiessa heräsi kysymys kenelle se on tarkoitettu. Se oli joskus hyvin lapsellinen ja siinä oli asioita, jotka huvittavat mahdollisesti viisi-kuusivuotiasta, mutta jotka tuntuvat mauttoman typeriltä vanhemmista lukijoista. Kirja oli täynnä liioittelua ja jos joku oli paha ja ilkeä, hän oli sitä korviaan myöten. Toisaalta taas kirjassa oli sivistyssanoja ja ilmaisuja joiden merkitys on alle kymmenenvuotiaille hämärä.

Henkilöt eivät olleet lainkaan todellisia. Oli varsin somaa utopiaa, kun kaksitoistavuotiaat puhuivat kirjakieltä, rakastuivat toisiinsa ja vieläpä myönsivät sen. Mutta jos kirjan henkilöt olisivat käyttäytyneet niin kuin todelliset kaksitoistavuotiaat, olisi kirja ollut samanlainen nuortenromaani, joita kirjastoista löytyy hyllyittäin. Muutkaan henkilöt eivät olleet tavanomaisia. Joku on näkymätön, toinen taas jättiläiskokoinen nainen, jonka omaperäinen ajatus on tuhota kaikki hyvyys.

Kirjassa oli hyvin paljon fantasian piirteitä. Mustavalkoisesta asetelmasta ei voinut erehtyä. Hyvät ovat hyviä ja pahat pahoja, välimuotoja ei ole. Fantasialle tyypillistä on myös henkilöiden epätodellinen käyttäytyminen, mitä kirjassa esiintyi runsaasti. Kaikenlaiset omituisuudet, kuten pihakaivon läpi lentäminen, portit muihin maailmoihin yms. luokitellan aina fantasiaksi. Perinteiseen fantasiaan kuuluu luonnollisesti, että päähenkilöt ovat hyvyyden ritareita, viholliset haluavat tuhota kaiken hyvän. Koko kirja ei tapahdu keskiajalla, mutta sen korvaakin oikeastaan outo paikka, jolla ei tunnu olevan mitään tekemistä meidän maailmamme kanssa.

Sisäoppilaitokset näyttävät olevan suosiossa, esimerkkinä menestyneet Harry Potterit. Ilmeisesti paikka, joka ei ole sidoksissa omaan, tavalliseen maailmaamme kiehtoo lukijoita. Tosin Huostola on enemmän kasvatuslaitos kuin koulu, mutta ajoi silti saman asian.

Keväällä isä sai siivet voitti Junior Finlandia-palkinnon vuonna 2000. Sen kirjoittaja Tomi Kontio on itä-helsinkiläinen runoilija. Hän on voittanut useita palkintoja. Kontiolla on oikeastikin kaksoisveli nimeltä Timo, aivan niinkuin kirjassa Tomilla on kaksoisveli Timo. Siinä näyte Tomi Kontion huumorista.

Yleisvaikutelmani kirjasta oli myönteinen. Keväällä isä sai siivet on hauska, mukaansatempaava, jännittävä ja kuitenkin siinä on jonkinlaista syvyyttä.

Takaisin