Hämeenlinnan yhteiskoulun kirjasto
  Ulla Lappalainen, tutor
Hämeenlinnan yhteiskoulu, Hämeenlinna

Nyt jäljellä olevat vanhat historialliset kirjat mahtuvat yhteen kaappiin. Kun koulu täyttää 125 vuotta ensi vuonna, vanhoista kirjoista rakennetaan näyttely. Sinuhe-kurssilaisten kanssa menimme eräällä tunnilla tutkimaan vanhoja kirjojamme ja näistä kokemuksista syntyi myös oheinen Ollin ja Juuson juttu vanhoista kirjoista.  

Kiinnostavat vanhat kirjat
Olli Koskela, 8.lk. ja Juuso Fagerlund, 7.lk
Hämeenlinnan yhteiskoulu, Hämeenlinna

Historiallisen määritelmän mukaan vanhoja kirjoja ovat kirjat, jotka on painettu ennen siirtymistä käsipainatuksesta koneelliseen toimintaan. Suomessa tämän määritelmän mukaan vanhoja kirjoja ovat ennen 1850-lukua painetut kirjat. Tosin Suomessa julkaistiin 1800-luvulla suhteellisen vähän kirjoja, joten myös ennen 1900-lukua painettuja kirjoja voidaan pitää vanhoina kirjoina.

Mutta ehkäpä tärkeämpänä seikkana voidaan pitää kirjojen muodostamaa kokonaisuutta. Kokonaisuus voi kertoa paljonkin oppilaitoksen, kylän tai perheen lukuhistoriasta. Tässä tapauksessa kirjan ikä tai harvinaisuus ei ole ratkaiseva tekijä vaan kirjan yksityiskohtainen historia.

KOULUMME VANHAT KIRJAT  

Koulussamme on toistakymmentä vanhaa kirjaa 1900-luvun alusta. Kokoelmamme huippu on lähes 200 vuotta vanha kirja. Myös vuonna 1874 painetussa Lönnrotin Suomi-Ruotsi sanakirjassa on historian siipien havinaa.

Teksti on vanhahkoa, mutta siitä saa kyllä selvää pienellä panostuksella. Nykyään kirjan lukemiseen menisi mahdollisesti aika kauankin, teksti on nimittäin aika outoa noin ensi silmäyksellä.

Onneksi kirja pysyy kasassa ja kaikki sivut löytyvät. Sivuissa on vain reunoissa pahoja tummentumia, kellastuminen ei siis haittaa kirjan lukemista. Tekstin on vanhahkoa, mutta pienellä perehtymisellä ja ajan kanssa kirjaa kykenee lukemaan. Teksti on siis sinällään selvää.

Kirja alkuperäisteos on ilmestynyt Englannin Oxfordissa vuonna 1684, tekijä ei tosin ole enää tiedossa. Meidän kirjamme on ilmestynyt 1802 ja se on toinen Suomessa painetuista. Kansilehdellä tässä rukouskirjassa lukee Jumalisuden harjoitus Ihmisen welwollisudet Jumalata, Isiäns ja Lähimmäistäns Kohtan.  

Erityisesti kirjassa hämmästelimme pitkiä lukuja. Esipuhe on 84 sivua pitkä ja päätös 157. Kirjan yhteispituus on noin 700 sivua.

Nykyään kirjan lukemiseen menisi mahdollisesti aika kauankin, teksti on nimittäin aika outoa noin ensi silmäyksellä.

1900-LUVUN ALUSSA KOULULAISTEN LUKEMAT KIRJAT  

Useimmat kirjoista olivat elämänkertoja, tietokirjoja tai lasten kirjoja, vasta lähempänä 1950-lukua ilmestyneet kirjat ovat lähempänä nykyaikaisia nuortenkirjoja. Tuolloin kirjoja piti kohdella todella hyvin, jopa siitä että luki kirjaa sairaana, piti tartuntavaaran vuoksi ilmoittaa kirjastonhoitajalle. Osittain siitä syystä nämä kirjat ovatkin säilyneet hyvin tähän päivään, niistä saa vielä hyvin selvää ja ne ovat vieläkin hyvässä  kunnossa.

Hämeenlinnan Yhteiskoulun koulukirjastosta löytyy myös Sakari Topeliuksen Lukemisia lapsille vuodelta 1907. Teoksen kuvittajina ovat olleet mm. kuuluisat Albert Edelfelt, Eero Järnefelt ja Jenny Soldan-Brofeldt. 

Ylläoleva lappunen löytyi jokaisen kirjastokirjan  kansilehdestä. 

"Pidelkää kirjoja siististi. Älkää antako niiden ajelehtia kodissanne likaantumassa tai joutua lasten käsiin: mieluummin sijoittakaa kirjan ympäri kääre, ja ainakin silloin kun otatte sen ulkosalle lueskeltavaksi. Älkää kääntäkö kirjan kansia nurinniskoin. Välttäkää tekemästä kirjoihin merkintöjä, älkää selailko sivuja kostutetuin sormin hiertämällä, käyttäkää kirjanmerkkinä paperikaistaletta, milloinkaan taittamatta lehden kulmaa: - Kirjan tärvelemisestä on suoritettava korvausta kirjastonhoitajan arvion mukaan täyteen hintaan asti.

Älkää koskaan lainatko lainakirjoja tovereillenne, vaan kehoittakaa heitä itseään tekemään lainauksensa kirjastosta.

Palauttakaa kirjat määräaikana, välttääksenne sakkomaksua ja lainausoikeuden keskeytystä.
Jos kodissanne esiintyy tarttuvaa tautia, ilmoittakaa siitä kirjastonhoitajalle ennen palautusta."

Takaisin