|
Takaisin
Kirjasyöppö
Harri Istvàn Mäen haastattelu: Kesäteatterin ääniaaistentilta
idea nuortenkirjan kirjoittamiseen
Linda Laiho ja Vera Lätti, 7. lk.
Hämeenlinnan Yhteiskoulu, Hämeenlinna
Minkä ikäisenä aloitit kirjoittamisen?
Aloitin kirjoittamisen 5. luokalla, 10-vuotiaana. Kirjoitin
pienoisromaanin nimeltä "Marsin pölyt Eridioiden
silmissä". Se oli sci-fi-pläjäys.
Minkälaista kirjallisuutta itse luet?
Jaa-a. Hyvin monenlaista: näytelmiä,
elokuvakäsikirjoituksia, romaaneita lapsille, nuorille ja
aikuisille, novelleja, satuja, sarjakuvia,aforismeja… Kaikki
käy. Olen kirjasyöppö.
Oletko sitä mieltä että kirjat ovat parempia kuin
elokuvat?
Riippuu kirjasta ja elokuvasta. Sanotaanko, että eniten
pidän kuitenkin kirjoista. Varsinkin romaaneista. Toisaalta
katson melkein kaiken mitä videoille ja elokuviin tulee. Luen
hyvin suuren osan syksyn ja kevään uutuuskirjoista, ainakin
kotimaisen kaunokirjallisuuden saralta.
Miksi päätit aloittaa nuorten kirjojen kirjoittamisen?
Olin ohjaamassa kesäteatterissa "Niskavuoren nuorta
emäntää" ja ääniassistenttina oli nuori tyttö, joka
kysyi voisinko kirjoittaa nuortenromaanin. Siitä se lähti
liikkeelle, uteliaisuudesta.
Tuntuiko nuorille kirjoittaminen jotenkin erilaiselta
kuin muille kirjoittaminen?
Ei. Kirjoittaa aikuisille, lapsille tai nuorille ei eroa
kokemuksena.
Minkä ikäisille suosittelet uusinta kirjaasi?
Ala-asteen kuutosluokista yläasteelle.
Millaista palautetta olet kuullut uudesta
kirjastasi?
Monet tytöt ovat ynnänneet kirjan romanttiset tapahtumat
mieleisiksi ja käänteet yllättäväksi, huomanneet, että kieli
on nopeaa ja selkeätä lukea. Pojat ovat kiinnittäneet
erityistä huomiota siihen, että Aleksilta pudotetaan kaikilla
elämänalueilla pohja pois. Myös vauhtiin pojat ovat
kiinnittäneet huomiota. Tytöt ovat pitäneet kirjan nimestä.
Pojat eivät.
Mistä sait ideasi kirjaasi Sata makeaa suudelmaa?
Vierailin sairaalan nuortenosastolla ja keskustelin
potilaiden kanssa kirjallisuudesta, lukemisesta ja
kirjoittamisesta. Toinen konkreettisempi syy oli se, että näin
Tampereella erikoisen rakennuksen, terästalon, josta halusin
tehdä Aleksin ja hänen isänsä hotellin.
Onko sinulla jokin erityinen syy päähenkilöiden
luonteisiin tai nimiin?
Aleksi ja Alina ovat mielestäni aika kaunis nimipari.
Kirja kertoo niistä asioista, jotka tekevät elämän vaikeaksi
ja mielekkääksi. Halusin romanttiset nimet henkilöille, jotka
saavat kokea romantiikkaa. Luonteet syntyivät ensin. Halusin
kuvata nuoria ihmisiä, joilla on eriasteisia addiktioita,
riippuvuuksia. Aleksilla se on karkit ja chat. Alinalla se on
kirjat ja pikkuveli.
Kirjassasi esiintyy hieman koulukiusaamista, joten onko
mielestäsi koulukiusaus Suomessa jotenkin
lisääntynyt/vähentynyt?
Se on muuttunut; ennen (minun aikanani) se oli hyvinkin
fyysistä ja jokapäiväistä (itsekin saanut pari kertaa kunnolla
kuonoon), nyt se vaikuttaa erittäin henkiseltä ja raastavalta
sitä kautta. Tietyllä tavalla se on vakiintunutta koulun
kulttuurissa (piilossa ja salassa)ja ehkä sitä kautta
lisääntyneempääkin.
Mistä johtuu että Aleksi, Alina ja Sami elävät
kaikki ns. rikkoontuneissa perheissä, yritätkö kenties
viestittää sillä jotain?
Perhemaailman särkyneisyys pakottaa henkilöt itse
pelastamaan itsensä,itse löytämään mielekkyys ja voimavarat
elämästä. Tämä on realiteetti, kun perhe ei itse jaksa tai
pysty siihen, kuten Aleksin tapauksessa. Isä on ikuinen lapsi,
joka yhä kuvittelee olevansa soturi. Aleksista tulee hänen
"varaisänsä".
Onko tulevaisuudessa odotettavissa lisää nuorten
kirjallisuutta?
Minulta on ilmestynyt syksyllä toinen nuortenromaani
"Aina söpönä", joka kertoo kirjoittajalukioon
menevästä pojasta ja hänen pikkuveljestään, jotka pakenevat
alkoholisti-isänsä hurjuutta.
Kyllä, olen työstämässä uutta nuortenromaania. Siitä
en vielä kerro, se on salaisuus. Vain pieni chihuahua-koirani
Sihis tietää siitä eniten, koska se istuu aina
tietokonepöydällä ja vahtii kirjoittamistani. Kirjoittamisen
jälkeen Sihis tietää, että se pääsee lenkille.
Takaisin
|
