Kim Huyn Hee: Sieluni kyyneleet
Sini Lindgrèn, 8. lk.
Hakkalan koulu, Lammi

Sieluni kyyneleet kertoo pohjoiskorealaisen tytön, Kim Hyun Heen tarinan. Hän syntyi 27. tammikuuta 1962, vanhempien ensimmäisenä lapsena.

Elämänsä kuusitoista ensimmäistä vuotta hän eli aivan normaalia elämää, kävi ala-asteen ja lukion. Lukion jälkeen Hyun Hee hyväksyttiin opiskelemaan biologiaa Kim Il Sungin yliopistoon, mutta sieltä hän siirtyi melko pian Pjöngjangin kielikorkeakouluun pääaineenaan japani. Se oli kohtalokas päätös, vaihdon myötä hänet nimittäin rekrytoitiin agentiksi.  

Asepalvelus oli pakollista. Hyun Hee kävi alokasleirin, jolla ei naisia kovin suopeasti kohdeltu. Leirillä hänet opetettiin ampumaan konekiväärillä ja pistoolilla. Heittämään käsikranaatteja ja käyttämään ilmatorjunta-aseita valeilmahyökkäyksissä. Hyun Hee oppi myös ohjaamaan panssarivaunua ja ampumaan panssarintorjuntaohjuksia.

18-vuotiaana Hyun Hee valittiin puolueen tehtäviin. Hänen perheensä oli surullinen tyttärensä lähdöstä. ” Kuinka voisin unohtaa päivän, jolloin lähdin perheeni luota? Isä katseli minua murheellisena. Äiti ja sisareni itkivät. Vain veljeni käyttäytyivät iloisesti, vaikka huomasinkin sen olevan väkinäistä. ´Hyvästi´, he toivottivat toistensa kaikuna. Kuulen vieläkin heidän äänensä. Kuulen vieläkin tuon kaiun.”  

Puolueen palveluksessa Hyun Hee sai peitenimen Kim Ok Hwa. Hänen huonetoverinsa oli Kim Sook Hee, josta tuli hänen todella hyvä ystävänsä. Säännöt olivat todella ankarat, sillä puolueen tarkoitus oli yhdistää Koreat, eikä mitään tietoa saanut vuotaa sivullisille. Kemsungin sotilasakatemiassa varsinainen valmennusrääkki alkoi. Heidät opetettiin ajamaan autoa suurilla nopeuksilla sekä ampumaan kaikenlaisilla aseilla, mutta kaiken aikaa luettiin myös Kim Il Sungin kirjoituksia. Myös filmien kehittäminen improvisoidussa pimiössä onnistui. He harjoittelivat korealaisia taistelulajeja sekä veitsen kanssa että ilman.

Hyun Hee vietti sotilasakatemiassa kolme vuotta. 22-vuotiaana Hyun Hee pääsi ns. kentälle, eli hän sai suorittaa vakoilutehtävänharjoituksen Euroopassa. Tämän tehtävän myötä Hyun Hee sai harjoitusta tulevaa tehtäväänsä varten.

Noin vuoden päästä tämä tehtävä tuli. Yhdessä Kim Seung Illin kanssa hän sai tehtävän tuhota Korean Airin lennon 858. Aluksi kaikki meni hyvin ja lentokone tuhoutui, mutta he jäivät kiinni. Jos tehtävä paljastuisi heidän kuului surmata itsensä. Kim Seung Il kuoli, mutta Hyun Hee jäi henkiin.

Kuulusteluissa Hyun Hee kielsi kaiken myös sen, että hän oli korealainen. Mitä pidempään painostus jatkui, sitä enemmän hän teki virheitä. Tajutessaan kaikkien jo tietävän totuuden, Hyun Hee tunnusti ja hänelle langetettiin vuonna 1989 kuolemantuomio. Mutta kuin ihmeen kaupalla Hyun Hee armahdettiin ja hän elää joka päivä 115 ihmisen henki tunnollaan, mutta hän uskoo Jumalan suopeuteen.

Sieluni Kyyneleet oli hyvä kirja. Se kertoo todella yksityiskohtaisesti Kim Hyun Heen elämänvaiheet. Toisaalta järkytyin kirjaa lukiessani, kun ajattelin sen kaiken tapahtuneen oikeasti. En olisi ikinä uskonut kenenkään pystyvän sellaisiin tekoihin. Suosittelen kirjaa kaikille. Ei sinänsä ole merkitystä minkälaista kirjallisuutta lukee normaalisti, sillä tämänkaltainen kirja sopii melkeinpä kaikille.

Takaisin