Yhteydet suomen ja quenyan välillä
Otto Kaugin, 8D,
Hämeenlinnan Yhteiskoulu, Hämeenlinna 

Jo nuorella iällä Tolkien oli erittäin kiinnostunut etenkin vanhoista kielistä. Myös erilaiset mytologiat, kuten Kuningas Arthurin tarinat, Edda ja Kalevala, kiehtoivat häntä suuresti. 

Opiskellessaan Oxfordin yliopistossa Tolkien alkoi kehitellä uutta kieltä, "uusgoottia". Hän tutustui myös Kalevalaan ja opetteli suomea sen verran, että pystyi lukemaan osia Kalevalasta suomeksi. Kalevalan vaikutus Tolkienin teksteihin näkyy joissain paikoissa hyvinkin selkeästi. Esimerkiksi Tolkienin kehittelemän quenya-haltiakielen muotoutumiseen on suomi vaikuttanut suuresti. 

Sanastoa lukemalla on helppo huomata yhtäläisyydet suomen ja quenyan välillä. Englantilaisen korvaan suomen kieli kuulostaa lukuisine vokaaleineen hyvin kauniilta. Ja kun Tolkien kehitteli uutta kieltä, hän ei välittänyt niinkään rakenteesta vaan siitä, että kieli kuulosti kauniilta. Suomen kieleen tutustumisen jälkeen uusgootin kehittely jäi ja tilalle tuli juuri quenya. 

Quenya on eräänlaista haltialatinaa, jota enää harvat haltiat käyttävät. Suomen kielellä ja quenyalla on monia samankaltaisuuksia muun muassa vokaalien määrä ja yleisyysjärjestys. 

Silmarillionissa on monia yhtäläisyyksiä Kalevalaan esimerkiksi Túrin Turambarin ja Kullervon kohtalot, sampo ja silmarillit, joita kummankin sankarit hakevat pohjoisesta. Myös luojajumalatar Ilúvatar on hyvin lähellä Kalevalan Ilmatarta. Myös muutamat sanat ovat hyvin lähellä toisiaan esimerkiksi tië = tie, polku, anta = antaa ja rauta = metalli.

Takaisin