Takaisin

Lähiopetuspäivä Sivuraiteella
Katja Kujanpää
Hansakallion koulu 6.lk.
Espoo

Aamulla yhdeksältä kokoonnuimme Hansakallion koulussa, joka on oma kouluni. Meitä oli Hansakallion, Kantokasken, Latokasken ja Komeetan kouluista. Tilan puutteen vuoksi asetuimme entiseen pannuhuoneeseen, joka on muutaman viimeisen vuoden aikana toiminut erityisopettajan luokkana. Huone oli ehkä hieman tavallista luokkaa isompi, mutta oli kahdessa tasossa. Katossa kulki isoja putkia. Komeettalaisia odotellessa tutorit keskustelivat keskenään päivän ohjelmasta ja kaikilla oli hyvin aikaa katsella ympärilleen. Kasvot olivat minulle jo tuttuja, koska tämä oli jo viides lähiopetuspäivä. Nimiäkin muistin aika hyvin.

Jakaannuimme virtuaaliryhmiimme, eli niihin ryhmiin joissa keskustelemme netissä. Jokainen tutor oli keksinyt joitain kirjallisuuteen liittyviä tehtäviä ja ryhmät kiersivät eri pisteissä. Ensimmäisessä pisteessä ryhmä sai monisteet, joissa oli ensimmäinen sivu kirjasta Nimeni on Skellig. Teksti oli varsin epämääräinen, mutta jännittävä. Luettuamme tekstin meidän piti kirjoittaa siitä mielipiteitä paperille. Sitten papereita vaihdettiin ja kommentoitiin sitä mitä toinen oli sanonut. Papereita vaihdettiin vielä toisenkin kerran. Lopuksi keskusteltiin ryhmässä ääneen tekstin herättämistä tunteista ja kysymyksistä.

Toisessa pisteessä puhuimme siitä miten Matildavuosi on mennyt. Jokainen kertoi omista vaikeuksistaan ja siitä mistä oli erityisesti pitänyt. Tämän keskustelutuokion jälkeen jakaannuimme pienryhmiin ja esitimme pantomiimina  kohtauksen jostakin kuukaudenkirjasta. Ruokailun jälkeen kolmannessa pisteessä olimme tietokoneilla ja kävimme kirjoihin ja kirjastoihin liittyvissä osoitteissa.

Sitten lähdimme kouluta ja menimme Kauklahden kirjastoon. Siellä meille vinkkasi kirjoja kouluissa kiertelevä kirjavinkkari Raisa Alameri. Itse nautin kirjavinkkauksista kovasti, sillä sen lisäksi että saan kuulla hyvistä kirjoista, on myös kirjavinkkarin eläytyvä lukeminen ja kirjan esittely ainutlaatuista katseltavaa ja kuunneltavaa. Aika loppui liian pian kun vieraamme kiirehtivät busseihinsa.

Kaiken kaikkiaan päivä oli ollut mukava ja tunnelma rento. Oli huomattavissa selviä eroja ensimmäisiin lähiopetuspäiviin. Enää kaikki saman koulun oppilaat eivät olleet yhdessä ryhmässä, vaan kaikki juttelivat nettikavereidensa kanssa. Kevään huipennukseksi oma ryhmämme kuulemma menee katsomaan Svenska Teatteriin näytelmän Taru Sormusten Herrasta.

Takaisin