|
Takaisin
Tyhjästä
tilasta mallikoulukirjastoksi
Marjukka Puustinen
koulukirjastonhoitaja, luokanopettaja
Kantokasken koulu Espoo
Espoossa käynnistyi syksyllä 1999 Koulukirjastoille siivet -hanke, joka antoi yhteisen alkusysäyksen koulukirjastojen kehittämiselle.
Koulujen tiimit pohtivat oman kirjastonsa vahvuuksia ja
heikkouksia. Samaan projektiin kuului myös koulutusta, jossa
tutustuimme käsitteeseen tiedonhallintataidot. Kummasti alkoivat
omatkin pölyttyneet käsitykset kirjastosta vain lainauspaikkana
romuttua.
Vaikka konstruktivismista on puhuttu jo kauan, oppilas aktiivisena
oman työnsä suunnittelijana on vaikea tavoite käytännössä.
Tutkivan oppimisen ja tiedonhankinnan taitojen avulla voidaan päästä
lähemmäs sellaista aktiivisuutta, jota tulevaisuuden työelämä
edellyttää. Ja miksi koulussa pitäisi opiskella sellaisia
asioita, joista ei ole hyötyä tulevaisuudessa? Koulutuksissa
saimme tietoa ja opastusta mm. hankintojen tekemisessä.
Kantokasken kirjaston hyllyt alkoivatkin täyttyä varsin mukavaa
tahtia ja kouluun hankittiin myös helppo ohjelma tietokoneella
lainaamiseen.
Hannele Frantsin lähdettyä Kantokaskesta muihin tehtäviin, otin
kirjastonhoitajan tunnit hoitaakseni. Syksyllä keskityin parin
viikkotunnin aikana lähinnä aineistohankintoihin.
Samanaikaisesti koulutuksessa liikkeelle lähteneet ideat alkoivat
elää mielessä ja aloin tehdä erilaisia projektikokeiluja
tiedonhallintataitoihin opastamisessa oman luokkani kanssa.
Innokkaiden kirjallisuusihmisten kanssa suunnittelimme pieniä
kirjallisuusaiheisia kilpailuja ja tempauksia. Isot oppilaat ovat
kiertäneet kirjavinkkareina alemmilla luokilla useita kertoja ja
Matildastakin tuttu menetelmä rooleissa keskustellen on tullut
tutuksi monissa luokissa. Lindgren- juhla, Kalevala- viikko ja
Kirjaseikkailuvuoden kunniaksi pikkuhiljaa täyttyvä lukuraketti
kirjaston seinällä tuntuvat toimivan: hyllyt ammottavat lähes
tyhjyyttään kun kaikki kirjat ovat lainassa koko ajan!
Tänä vuonna olemmekin satsanneet voimakkaasti juuri
kaunokirjallisuuteen, halunneet innostaa lukemaan pienten
porkkanoiden avulla. Kaunokirjallisen elämyslukemisen rinnalla
haluamme edistää sellaista lukutaitoa, jonka avulla saa asioista
selvää sekä voi soveltaa ja hyödyntää lukemaansa. Tämä
lukutaito onkin varsin vaativa laji, ja sitä voi oppia vain
harjoittelemalla: lukemalla paljon erilaisia tekstejä erilaisissa
ympäristöissä (ei vain oppikirjaa!) ja käyttötarkoituksissa.
Parhaiten tiedonhankintalukemista oppii sellaisissa tehtävissä,
joissa etsitään tietoja jostakin aiheesta ja sitten tehdään
siitä esitelmä tms. muille. Esitelmän tai seinätyön tekeminen
vaikkapa jostakin Euroopan maasta vaatii jo melkoisen määrän
valikointia, yhdistelyä ja asioiden kirjoittamista omin sanoin.
Uusi lukuvuosi toi mukanaan myös lisäkoulutusta kirjastoasioissa
ja tiedonhallintataidoissa. Koulukirjaton rajattomat
mahdollisuudet ovat aiheuttaneet päähän sellaisen kihinän, että
ideoita tuntuu pursuilevan joka tuutista. Espoolaisprojekti on
poikinut joukkoon uusia kehittäjäkouluja, muhkeat aineistorahat
sekä uuden kirjastojärjestelmän, jonka herkuista pääsemme
osallisiksi syksyyn mennessä. Kantokasken koulusta päätettiin
tehdä myös mallikirjasto muille kehittäjäkouluille
tarkoituksena, että toimimme koulutus- ja ideapaikkana muille
kehittäjille – tien raivaamista siis!
Käytännössä mallikirjastoksi julistaminen on tarkoittanut
aikamoista vilskettä: kirjaston puitteiden pystyttämiseksi
saimme kalusterahan, jonka avulla voimme tilata hyllyjä ja muita
kalusteita. Kirjastoomme tulee tarpeellisten hyllyjen lisäksi myös
työpöytäryhmiä ja tiedonhankintakoneita sekä lukuelämyksiin
houkuttelevia mukavia sohvia ja tuoleja.
Hienot ovat siis tulevat puitteet, mutta tosiasiahan on, että
ilman toimintaa kalusteilla ei tee mitään. Olemmekin jo koulumme
superinnokkaan kirjastotiimin voimin alkaneet rakentaa
opetussuunnitelmaa nk. kirjastotunteja varten. Olemme
suunnitelleet ottavamme jaksoittain kaikki luokat
kirjastotunneille. Tuntien sisällöt muodostuvat kirjaston käytön
ja kirjallisuuden opetuksesta sekä tiedonhallintataidoista, joita
voi opiskella muiden aineiden avulla.
Aluksi työtä teettänee
runsaasti uuden kirjasto-ohjelman käyttöönotto, mutta
toivottavasti ehdimme ohjata myös tiedonhallinnan taitojen
pariin. Kevään aikana pidimme suunnitteluseminaarin Tukholmassa.
Saimme matkalla aikaa tulevan toiminnan suunnitteluun sekä mikä
parasta, visioidemme valottamiseen koulun avainhenkilöille.
Matkaan liittyi myös antoisa vierailu tukholmalaisessa
Eriksdal-skolanin kirjastossa, josta saimme hyviä ideoita
kirjaston pystyttämiseen.
Tämän kevään viimeinen ponnistus
oli viimeviikkoinen kolmetuntinen pedagoginen iltapäivä
Kantokasken opettajakunnalle. Kerroimme siellä projektista ja sen
mukanaan tuomista muutoksista koulun arkeen sekä valotimme
esimerkein ja harjoituksin tutkivan oppimisen ja
kirjallisuudenopetuksen perusteita. Tutustutimme myös opettajat
viuhkasuunnistuksen avulla koulukirjastomme tämänhetkisiin
valikoimiin.
Projekti on vaatinut tähän mennessä valtavan määrän työtä,
mutta kiinnostavimmat vaiheet lienevät vielä edessä. Käytännön
toteutus ja tuntien suunnittelu ovat vielä lapsenkengissä, mutta
en voi muuta kuin uskoa, että kaikki onnistuu.
Innokas tiimi
(joka kasvaa koko ajan!), Netlibriksen tuki ja aaltomaisesti
kasvava sitoutuminen koko henkilökunnan keskuudessa
ovat auttaneet eteenpäin tässä työssä, jolle ei ole
valmista mallia entuudestaan. On hienoa olla tekemässä jotakin
uutta, jonka kokee mielekkääksi, tarpeelliseksi ja koulun
toimintaa aidosti kehittäväksi.
Takaisin |
