|
Järnefeltin
koulun sinuhelaiset esittäytyvät
Kanerva Toivonen 9. lk. ja työryhmä
Järnefeltin koulu, Lohja
Takaisin
Järnefeltin koulussa on yli 400
oppilasta, joista osa tulee Inkoosta, Karjalohjalta ja Siuntiosta.
Kaikki kotikunnat ovat tasapuolisesti edustettuina
Sinuhe-kerhossamme, johon on tänä lukuvuotena ilmoittautunut 22
oppilasta 8. ja 9. luokilta - mukana kolme poikaa.
Sinuhe muuttuu syyslukukaudella 2001 tämän
ensimmäisen kerhokokeiluvuoden jälkeen valinnaiseksi.
Harjoitteluvaiheen alkuhankaluuksista huolimatta innostusta riittää:
ensi vuoden valinnais-Sinuhen on ottanut ohjelmaansa yli 30
oppilasta.
Virkkalan yläasteesta tuli v.
1995 Järnefeltin koulu. Nimenvaihdoksen yhteydessä koulumme ikään
kuin sitoutui kantamaan ylväitä perinteitä ja historiallista
perintöä, jonka kirjailija Arvid Järnefeltin (1861 - 1932)
ottaminen koulun nimen perustaksi toi mukanaan.
Lohjanjärven rannassa koulumme
naapurustossa sijaitsee Rantalan tila. Sinne kirjailija Arvid Järnefelt
muutti v. 1896 maanraivaajaksi ja -viljelijäksi. Vielä
1920-luvun loppupuolelta kuolemaansa asti Järnefelt palasi
kesiksi Virkkalaan, vaikka asui talvet Helsingissä.
Sekä isänsä että äitinsä
puolelta aatelisen juristin jyrkän elämänmuutoksen ja
Virkkalaan siirtymisen taustalla oli - “herääminen”
tolstoilaisuuteen. Venäläinen kirjailija Leo Tolstoi sai Arvid Järnefeltistä
– osin Arvidin Elisabet-äidin kautta - elinikäisen oppilaan.
Tolstoin tapaan Järnefelt alkoi korostaa lähimmäisenrakkautta
ja yksinkertaista elämäntapaa. Tolstoilaisuuteen kuului myös väkivallan
kieltäminen, vihan ja sodan vastaisuus sekä avoin ja peloton
yhteiskuntakritiikki.
Virkkalan Rantalassa Järnefeltistä
kehittyi yksinkulkija. Jotkut aikalaiset kannattivat häntä,
mutta monet myös kummeksuivat hänen uutta elämäntapaansa.
Ensimmäiset Lohjalla vietetyt viisitoista vuotta olivat kuitenkin
Järnefeltille suunnattoman toimeliasta aikaa. Osansa vaativat
ensinnä uudistilan viljely, kansanopetus, valistus- ja neuvontatyö,
omien ja muidenlasten opettaminen, yhteiskunnallinen
osallistuminen sekä Rantalaan saapuvan moninaisen joukon
vastaanottaminen. Rantala oli tuttu useille aikansa merkittäville
taiteilijoille Sibeliuksesta Erkki Valaan.
Oman aikansa vei myös paisuvan
kirjeenvaihdon hoitaminen sekä kirjoittaminen, joka oli lähes
ainoa tapa ansaita rahaa. Järnefeltiltä on ilmestynyt yli 30
teosta, joista osa on fiktiivisiä ja osa esseetyyppistä
mielipidekirjallisuutta. Teokset herättivät ilmestyessään
vilkasta keskustelua.
Järnefeltin teoksista tunnetuimpia
lienevät romaanit Isänmaa (1893) ja Vanhempieni romaani (I -
III, 1928 - 30) sekä näytelmä Kuolema (1903). Jean Sibeliuksen
kerrotaan säveltänen mainittuun näytelmään Rantalan flyygelin
ääressä surullisen valssin, Valse tristen.
Arvid Järnefeltin hauta on vaatimaton
kumpu Rantalassa kauniissa Lohjanjärveen viettävässä rinteessä
jylhien kuusten varjossa. Rantalan henkeä on vaalittu
huolellisesti aina meidän päiviimme asti.
Nykyään Rantala on
Arvid Järnefeltin tyttärentyttären lehtori Anna Heinon
omistuksessa. Hän on perheineen opastanut lämpimästi ja
asiantuntevasti monia Järnefeltin koulun oppilaita tutustumaan
ainutlaatuiseen kirjailijakotiin.
Linkki: Koulumme kotisivuilla
Comenius-projekti esittelee Lohjaa englanniksi
http://personal.eunet.fi/pp/jarnef/comenius/comenius.htm
Takaisin
|
