Takaisin

Richard Meyers: Murha Halruuassa
Olli Koskela, 9. lk. 
Hämeenlinnan Yhteiskoulu, Hämeenlinna
Suom. Renne Nikupaavola
Jalava 1998

Jatkoa fantasiamaailman dekkareille 

Murha Halruuassa on lähes perinteinen salapoliisidekkari, kuten muutkin "Murha paikassa X" kirjat, sillä dekkarikaavasta poikkeaa vain ympäristö, johon kirja
sijoittuu. Kirja on nimittäin kirjoitettu Forgotten Realms -fantasiaympäristöön. 

Murha Halruuassa kertoo nuoresta miehestä, nimeltään Bryce, joka "tavoittelee lokoisaa työtä loppuelämäkseen." Tämän työn perässä hän sitten muuttaa ystävänsä kutsusta Halruuaan. Matkalla hän tapaa aivan portin ulkopuolella kaksi ruumista. Niistä toinen on hänen ystävänsä Gamor Turkal,
mutta toista hän ei  tunnistanut. Sään muututta sateiseksi ja koleaksi, Bryce päättää ottaa toiselta vainajalta tämän hienon viitan, koska hänen omat vaatteensa ovat jo kuluneet. 

Jonottaessaan pääsyä Halruuan kaupunkiin Bryce kohtaa kunnioitusta ja puhetta hänen maineestaan. Nämä hän kuittaa olankohautuksella ja vasta kun hän kaupungissa tapaa tutkija Lymwichin hänelle alkaa selvitä asioiden
todellinen laita. Näin Bryce joutuu keskelle mitä mystisintä arvoitusta, joka on monimuotoinen kuin visakoivu, apunaan vain nokkela äly ja nopea "yhteys aivoista suuhun." 

Kirja on kirjoitettu sujuvalla tekstillä ja dialogit ovat toimivia ja moniulotteisia.
Kirjassa on lainattu paljon todennäköisesti fiktiivistä filosofia - Santéa. 
Tekstissä on monta kohtaa, jotka jäävät mietittymään ja voivat olla myöhemmissä elämäntilanteissa lukijalle 
varsin hyödyllisiäkin. 

Kirjan kulun kannalta tärkeät tapahtumat eivät ole mitenkään realistisia, joten kirjaa on hyvin vaikeaa ajatella sinällään uskottavaksi. Mutta jos nämä kohdat eivät jää kaihertamaan, on kirjaan erittäin helppo eläytyä ja ainakin
tavalliselten aivojen omistajalle kirja tuottaa monenmoisia ongelmia pohdittavaksi. 

Sävyltään ja kuvaukseltaan kirja on rento, mutta taitava, kuten päähenkilökin.
Vaikkakaan ensimmäiset kymmenen tai kaksikymmentä sivua eivät juurikaan ole käänteentekeviä, on kirjasta pitäneelle harmillista sen loppuminen, mikä onkin ominaista hyville kirjoille. 

Paha saa palkkansa, vaikka se välillä vähän säälittääkin.

Takaisin