|
Syksy
Syksy
tekee tuloaan,
puut väriloistoon puhkeaa.
Metsään ilmestyvät sienet,
ja yöllä on pakkaset pienet.
Kohta talvikin jo tulee,
ja ihmiset päälleen toppatakit pukee.
Maria Korpipää
|
Takaisin
Yksinäinen lohikäärme
Kerran kun metsässä kävelin,
hätkähdin lauluun oudoin sävelin.
Seurasin ääntä tuota ja
yllätyksekseni olin keskellä suota.
Olentoa lähestyin ja pikkuisen ryin.
Kenet minä näinkään!
Lohikäärme se siellä laulaa täyttä kaulaa,
aika alla päin, se laulu meni näin:
Miksei mulla voi olla ystävää,
jonka kanssa vois nauraa hykertää.
Mua sääliksi kävi lohikäärmettä,
ja lupasin olla sen ystävä.
Siellä se metsässä odottelee
ja iloisesti hykertelee.
Iiris Salakka
|
Ystävyys
Minä tunsin ystävyyden syttyvän,
tiesin, että saisin ystävän.
Sellaisen, joka on pahana päivänä vapaa,
sellaisen, joka onnen päivänä hymyilee ja halaa.
Ystävyys on kallein aarre ihmisen,
senhän tietää jokainen ihminen.
Tuo onni nappasi minutkin,
minut ja minun ystäväni.
Sanni
|
Perhosten tanssi
Kevein siivin lähti perhonen mukaan tanssiin,
sudenkorento orkesterin soittamaan valssiin.
Kapellimestarin puikko heilui hullun lailla,
ei oltu perhosten kaunista tanssia nähty kuin unten mailla.
Kauan tuota tanssia harjoiteltiin,
ja lopulta uurastus palkittiin.
Viimeisen soinnun soidessa, kaikui aplodit luonnossa.
Hyvillä mielin perhonen kotiin saapui ja
syvään uneen vaipui.
Inka
Takaisin
|
|
